Pastorin blogi

Miten rakennan elämäni?

”Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.” (1 kor 3:10-13).

Olemme rakentajia, tiesimme tai emme. Me jokainen rakennamme oma elämäämme. Paavalin luettelossa oli kahdenlaisia rakennustarpeita: palavia ja palamattomia. Kun lopussa on tuleva päivä, joka tulessa koettelee rakennuksen, on tietenkin syytä valita palamaton materiaali. On siis kovin lyhytnäköistä rakentaa puusta, heinistä tai oljista. Niitä on varmaan helpommin saatavilla, kustannuksetkaan eivät ole kovin korkeat, kun niistä rakennetaan. Pääsee muutenkin helpommalla.

Näin juuri kuitenkin niin monet rakentavat omaa elämäänsä. Eletään vain täysillä tätä ajallista elämää. Nautitaan itsekkäästi kaikesta ajallisesta hyvästä ajattelematta sen pidemmälle. Ei ole edes huomattu ottaa huomioon, että ilman Jeesusta ei koko elämällä ole mitään todellista pohjaa. Siis rakennetaan jonkin muun päälle. Oman elämän valinnoissa näkyvät vain omat itsekkäät pyrkimykset. Siihen eivät mahdu Jumalan suunnitelmat. Kaikki palaa kerran.

Toinen voi rakentaa eri tavoin. Hän varmistuu, että perustus on kunnollinen. Se on Jeesus Kristus. Hänen varaansa voi rakentaa koko elämänsä ja iankaikkisen tulevaisuutensa. Hän antaa turvallisen pohjan ihmisen elämään. Sitä ei voi antaa mikään muu, ei oppineisuus, koulutus, ei hyvä työpaikka, ei luultu terveys, ei asema yhteiskunnassa. Toki ne ovat hyviä asioita, mutta ne eivät kelpaa elämän perustukseksi. Siksi valitkaamme Jeesus.

Mitä materiaaleihin tulee huomaamme, että kulta, hopea ja jalokivet eivät pala. Ne puhuvat meille, että meidän on syytä tavoitella elämän rakennusaineiksi kestäviä materiaaleja. Mitä ne voisivat olla, koska tässähän on kyse vertauskuvista? Emme ehkä saa aivan täsmällistä vastausta, mutta jotakin voimme tietää. Siis jos tahdomme rakentaa tällä tavoin, on syytä miettiä mikä on sellaista mitä ei tarvitse koskaan katua. Sellaiseen kannattaa satsata. Rakkaus. Jos olemme viljelleet omassa elämässä rakkautta, sitä ei koskaan tarvitse sitä katua. Mitä enemmän sen parempi. Jos olemme uhranneet varoistamme Jumalan valtakunnan työhön, sitäkään ei koskaan tarvitse harmistella. Se on tallessa taivaan pankissa. Kaikki se vaivannäkö mitä olemme osoittaneet Jumalan valtakunnan hyväksi on kestävästä materiaalista rakentamista. Olipa se ollut vaikka kuinka näkymätöntä ihmisten silmissä. Itse asiassa kaikki mikä liittyy Jumalan valtakuntaan, on iankaikkista. Kun olemme läsnä ja osoitamme rakkautta meille läheisille ihmisille, se on arvokasta ja koskaan sitä ei tarvitse katua. Laiminlyödyt ihmissuhteet voivat olla joskus kipeinä piikkeinä tunnollamme. Kun rukoilemme läheistemme puolesta, kun käymme tapaamassa sairaita tai muuten yksinäisiä, kun tavalla tai toisella autamme lähimmäistä, me teemme jotakin iankaikkista. Kun palvelemme evankeliumin asiaa, siis viemme sitä toisille ihmisille, rakennamme ikuisista aineista.

Miten tuskallista onkaan sellaisen ihmisen tulla elämänsä iltaan, kun joutuu huomaamaan, että elämä on eletty suurelta osin itsekkäästi, turhille asioille ja kaikki ”palaa poroksi”. Mitään ei ole tullut tehtyä sellaista, millä olisi ikuista merkitystä.

Siksi: Katsokamme tarkoin kuinka rakennamme. Väärin eletty, tai kuten joskus kuulee sanottavan, elämättä jäänyt elämä, on raskasta kantaa. Uusinta ei ole mahdollista. Se tekee elämästä myös vakavaa. Anteeksi voi saada väärin eletyn elämän kaikki virheet, mutta se ei tuo takaisin jo taakse jäänyttä elämää.

PS. On syytä muistuttaa, että pelastus on armoa, lahjaa eikä sitä voida millään teoilla ansaita. Tämä on syytä pitää mielessä. Uskon kautta Jeesukseen tulee pelastus. Vaikka se on lahjaa ja armoa, se ei tarkoita sitä, että meidän tulee elää turha elämä jolla ei ole merkitystä toisille.

Raimo Palola

Arkisto

Mahdollisuus muutokseen

Elämme todella nopeasti muuttuvassa ajassa. Usein on niin, että kun on saatu joku muutos vietyä läpi, käynnistetään jo uutta. Ei ole ihme, että jotkut ihmiset väsyvät jatkuvan muutoksen paineissa. On luonnollista että ihmiset joskus vastustavat muutosta. Puhutaankin...

lue lisää

Elävinä Kristuksessa

"Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne." (Ef 2:1). Jumala on kaiken elämän lähde. Jos tämä lähtökohta olisi kaikille selvä, koulujen biologian opetus menisi uusiksi. Hölynpölyn alkuräjähdyksestä, alkumerestä ja...

lue lisää